Kuten jo etusivulla olemme kertoneet, olemme identtisiä kaksosia. Laura on vain 10 minuuttia Johannaa vanhempi. Olemme olleet lapsena ihan normaalipainoisia tyttöjä aina varhaisaikuisiksi saakka. Myöskään muutto kotoa vanhempien luota omiin talouksiin ei vaikuttanut painonnousuun kuin muutaman kilon, jotka pudotimme jo silloinkin yhdessä pois. Olemme monesti miettineet yhdessä, että missä vaiheessa herkuttelu oikein riistäytyi käsistä ja emme oikeastaan tiedä. Mutta eipä sillä enää ole väliäkään. Mennyt on mennyttä ja niitä syötyjä herkkuja ei saa syömättömiksi. Niistä tulleet kilot on mahdollista karistaa. Nyt katsotaan tulevaisuuteen ja pistetään tsemppi päälle tässä touhussa. Molempia harmittaa kuitenkin se, että liian monta vuotta on nyt mennyt hukkaan kilojen kanssa kärvistellessä. Onneksi tässä vielä ollaan suht nuoria ja suurin osa elämää vielä edessä. Elämä, josta me molemmat pääsemme nauttimaan täysin rinnoin ilman ylipainon tuomaa rasitetta. Jotta saisitte kuvaa meistä ihan yksilöinä, tässä hieman yksityiskohtaisempaa taustaa meistä molemmista.
LAURA: 2005 heinäkuussa juhlittiin häitämme. Tuolloin 60kg morsian oli ulkomuotoonsa tyytyväinen. Nyt 10 vuotta ja kolme lasta myöhemmin kiloja on ihan liikaa. Moni teistä varmaan miettii, että tyypillinen mamma, avioiduttuaan ja raskauksien myöstä itsestä huolehtiminen jäänyt. Ihan en tätä näin allekirjoittaisi. Toki tuossa on jotain perääkin, mutta ei täysin. Raskaudet eivät tuoneet lisäkiloja kuin yhdestä raskaudesta muutaman. Kaikki muu on ihan omin kätösin suuhun laitettua höttöä. Makea ja suolainen syötävä voi olla niin älyttömän koukuttavaa. Matkan varrella on useaan otteeseen tullut karistettua jokunen kilo pois, mutta pian ne jo ovat hiipineet takaisin vanhan elämäntavan mukana. -Älä syö herkkuja liikaa ja liiku.- Kuulostaa helpolta ja toisaalta sitähän se myös on. Mutta ne herkut ovat vetäneet puoleensa magneetin lailla. Nyt tällä kertaa ja viimeistä kertaa kilot saavat lähteä pysyvästi. Ajattelutavan on muututtava ja houkuttelevan sohvan on vaihduttuva liikuntaan. Tämä blogi tulee olemaan hyvä keino pohtia asioita ja tiedostaa omat heikkoudet. Ja mikä parasta, tätä ei tarvitse tehdä yksin vaan parhaan mahdollisen tsemppaajan, kaksoissiskoni kanssa!
JOHANNA: Asumme avopuolisoni ja lastemme kanssa Torniossa. Taloamme asuttaa myös kolme koiraa. Jäin ensimmäisestä lapsestamme äitiyslomalle joulukuun lopussa 2012. Olen ollut siitä lähtien kotona. Nuorimmainen on vasta viisikuukautinen, joten imetys vaikuttaa pienessä määrin painonpudotukseeni. Se on toisaalta hyvä asia, joten ei tule kokeiltua mitään purkkeja, juomia tai patukoita. Isoin asia on sisäistää uudenlainen tapa syödä oikein. Herkkujakaan en kiellä itseltäni mutta niitä pitää opetella syömään kohtuudella. Onneksi tässä projektissa iso apu tulee siskolta kun voimme jakaa tämän kokemuksen yhdessä. Matkasta tulee varmasti mielenkiintoinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
ruusut/risut