keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kannustusta

Lindströmin pihvit ja muusi
LAURA: Niin se vain tämäkin päivä hurahti ohitse ja sambat on sambailtu. Nyt käytiin tekniikkaa läpi ja ehkäpä ensi viikolla päästään taas koreografioita tekemään. On se niin mukavaa puuhaa. Kiitos Helville, ohjaajallemme ja muille ihanille tanssikavereille. Oli kiva kuulla kannustavaa tsemppiä projektimme johdosta. Aamulla söin taas tutun aamupalan; puuroa, soppaa ja kaksi ruisleipää lisukkeilla. Töissä söin rahkaa, soppaa ja mysliä ja raejuustoa myöhemmin. Kotona pääsin nauttimaan iltapäiväkahvit ja otin pakkasesta fudgen kaveriksi. Se niin piristää työpäivän jälkeen ja tuo arjen luksusta muuten herkuttomaan ruokavalioon. Ruoaksi söin samaa ruokaa, mitä eilenkin eli kuvan ruoka-annoksen. Pihvejä meni nyt tosin kaksi kappaletta. Iltapalaksi söin omenan ja hörppään vielä soppaa kyytipojaksi. Muuta en enää ehdi, kun pitää lähteä pikasuihkuun ja äkkiä nukkumaan. Huomenna jo torstai ja kohta viikonloppu. Uskomatonta, miten nopeasti aika on mennyt. Mutta eipä se haittaa. Kivaa saada tuloksia näkyviin.


JOHANNA: Aamu alkoi taas väsyneenä kun juniori ei jatkanutkaan uniaan kuten on tähän asti tehnyt. Univelkaa kun on muutenkin takana. Join ensimmäisenä aamukahvin fudgen kanssa ja sitten vasta söin ohrahiutalepuuroa. Maha oikuttelee vieläkin, joten mikään ei oikein maistu mutta pakko on syödä. Tukalasta olosta huolimatta. Söin 4-viljan tyynymuroja välipalaksi ja raejuustoa kaveriksi. Kun lapset saatiin päikkäreille, menin itsekin nukkumaan. Parin tunnin unet teki hyvää. Söin herättyäni yhden Oivallus kuitupalaleivän kahvin kanssa. Ruoaksi rakas, tuleva mieheni teki kalkkunapullia porkkanapottumuusin kera. Söin annoksen kurkkusiivujen kanssa. Iltapalaksi söin rahkaa vaniljajogurtin, sopan ja myslin kanssa. Samba-harkat jäi minun osalta tänään välistä kun ei olotila sitä sallinut. Toivon mukaan olo alkaa kohta helpottaa koska perjantaina alkaa leipomisurakka esikoisen synttäreitä varten. Sisko rakas tarjoutui tänään avuksi ja tiedän, että hommat hoituu paljon nopeammin. Lauantain punnitus vähän mietityttää mutta eipä tuloksella ole väliä. Sairastelulle ei voi mitään ja sitkeästi vain jatkan eteenpäin. Sitähän tämä elämä on. Ei auta enää tyhjentää kaupan herkkuhyllyjä vastoinkäymisiin. Tuli miinusta tai plussaa, älä herkkuja kuskaa! :o)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ruusut/risut