Tuplasti raskas päivä

herkkuleipä

LAURA: Vielä yksi työpäivä ja viikonloppu alkaa. Kyllä on ollut kärsimysten viikko ja erityisesti väsymyksen. Tällaista ylitöiden viikkoa ei kyllä hevillä halua taas vähään aikaan tehdä. Lauantaina on ihana nauttia aamiainen kaikessa rauhassa ja lorvia yökkärissä vaikka puolille päivin. Tosin siihen ei taida olla aikaa, kun ajelemme lasten kanssa siskon luo Tornioon kylästelemään ja ottamaan uusia välikuvia. Ihan mielenkiinnolla itsekin odotan, mitä muutamassa viikossa on tapahtunut. Pieniä muutoksia on jo havaittavissa. Ja mitä kaikkea onkaan vielä edessä... =) Aamiainen meni tänään edelleen tutulla setillä. Ruis-ohrapuuroa sopalla ja ruisleivät sekä kahvit. Töissä rahkaa, soppaa ja mysliä, toinen pikainen välipala lennossa oli myslipatukka. Banaani unohtui taas kotiin. Kotiin päästessä nälkä oli karmiva. Kaupan kautta tulin ja mitään ylimääräistä ei lähtenyt mukaan. Ennen olisin saattanut vielä kassalta napata suklaapatukan ja syödä sen automatkalla kotiin. Mutta en nyt. Oli pakko ostaa valmisruoka, joka ei kyllä maistunut yhtään hyvälle. Mutta en halunnut hirveää kaloripommia, joten ostin kanaviillokin riisillä. Meillä ei ollut kotona valmista ruokaa ja oli ihan pakko päästä syömään. Muille kehitin sitten oman syömisen jälkeen jotain vähän parempaa syötävää. Ruoan päälle join pari kuppia kahvia ja söin hyvällä omatunnolla fudgen kaveriksi. Kuvan herkkuleivän söin poikkeuksellisesti kaakaon kanssa iltapalaksi ja oli hyvää. Oli ihanaa saada leivän päälle vihreää. Täytyy aamuksi pilkkoa valmiiksi kurkkua, tomaattia ja paprikaa, saa aamupalaleiville täytettä. Siskon kanssa juteltiin päivällä syvällisiä tähän projektiin liittyen. Niistä voi lukea myöhemmin Oivalluksia -välilehdestä. On kullanarvoinen asia jakaa kaksoissiskon kanssa tämä taival.


JOHANNA: Vasta oli aamu ja nyt on taas ilta. Kyllä tämä äitinä olo kotona käy työstä. Johonkin väliin pitää syömisetkin mahduttaa ja vielä sillä tavalla ettei esikoinen näe, jos ei ole hänen ruoka-aikansa. Aamu alkoi vähän normaalia aikasemmin esikoisen kanssa. Juniori jäi vielä nukkumaan sänkyynsä. Väsy oli kuitenkin kova normaalia lyhyempien unien takia, joten söin kauratyynymuroja maidon kanssa aamupalaksi. Aamukahvin join pelkästään maidon kera. Aika riensi aamutouhujen jälkeen ja tuli vähän turhan pitkä väli seuraavaan syömiseen. Lapset kun teetti hitusen töitä äidillään. :o) Piti ottaa pieni annos rahkaa, jogurttia ja soppaa kun tein esikoiselle ruokaa. Kun sain lapsosen päiväunille, pääsin itse syömään kunnolla. Otin pienen annoksen porokeittoa ja kaveriksi kaksi myslileipäviipaletta Floralla ja juustolla. Raastoin kolme porkkanaa ja söin siitä reilu puolet ruoan kaverina. Muutaman tunnin päästä keitin kahvikupin itselleni ja söin tekemäni myslipatukan sen kanssa. Mandariini ja raejuusto toimivat välipalakaverina patukalle. Esikoisen herättyä tuli jo ruoka-aika eteen ja söin reilun annoksen porokeittoa. Maha oli jo aivan täynnä mutta söin lopun porkkanaraasteen pois. Mies keitti vielä iltakahvit ja join sen poikkeuksellisen myöhään. Maistui kyllä hyvältä kun kahvissa oli täysmaitoa. Sitä jäi porokeitosta vähän purkin pohjalle ja ei tule käytettyä muuhun. Juniori on sinnitellyt koko illan hereillä ja iltapalan syönti venyi puoli kymmeneen. Söin reilu puolet rahkapurkista vaniljajogurtin ja myslin kera. Ajattelin vielä syödä yhden mandariinin ja koitan saada pikkuisen yöpuulle. Lauantaita odotan kovasti kun näen taas siskon ja hänen lapsukaiset. Perjantai enää välissä. :D