Ja mitenkäs meillä menee? Vielä ei ihan sata lasissa ole startannut tämä projekti, pieniä muutoksia ollut eilisen ja tämän päivän aikana meillä molemmilla. Eilen juteltiin, että minkälaisella ruokavaliolla ja liikunnalla kumpainenkin mahtaa aloittaa. Niistä kirjoitellaan huomenna enemmän. Tässä parin päivän tapahtumista erikseen kummankin fiilikset.
LAURA: Juu, hieman tahmea on ollut tämä aloitus. Tämähän on nyt kokonaisvaltainen elämäntavan muutos, joten loppuelämän ajaksi minusta ei todellakaan tule ruokansa gramman tarkasti punnitsevaa himoliikkujaa. Turha on yrittää itseään pettää ja yrittää ylisuorittaa. Kaatuu muuten ihan alkumetreille tämä koko homma. Eilen vietin ystäväni mahtavia polttareita ja iltaan kuului niin juomat kuin syömiset. Tosin sipsikulhon annoin yllättävän hyvin olla rauhassa kuten irkkarikiponkin.
No, tänään aamulla herätessäni päätin punnita itseni tarkistaakseni alkupainon todenmukaisuutta ja silmät meinasi pullahtaa päästä ulos. Ei näyttänyt vaaka sitä 88,5kg vaan 91,4kg. Toki eiliset bileet vaikuttavat omalta osaltaan asiaan, joten en lähde tässä vaiheessa korjaamaan lähtötilanteen alkupainoa. Tuossa viikkoa aikaisemmin lukema kun on ollut sen 88,5kg. Mutta tästäpä se puntarin lukema lähtee alaspäin. Seuraavat bileet vasta kuuden viikon päästä kun pääsemme viettämään ystävän häitä. Siihen asti ei tarvitse alkoholiin koskea ollenkaan, mikä onnistuu onneksi helposti.
Huomenna pitäisi hakea kaupasta salaattiaineksia, kanaa, rahkaa, mehukeittoa, hedelmiä ja ainekset kotitekoisiin proteiinipatukoihin ja raakasuklaaseen. Raakasuklaan tekoa pitää kyllä venyttää tuonne helmikuulle. Nyt on joulun aikaan (ja ehkä myös jo muutama viikko ennen joulua) syöty niin tolkuton määrä herkkuja, että nyt ei auta kuin pitää kuuden viikon herkkulakko. Ensi viikosta tulee kyllä hirveä, mutta onneksi se sitten helpottaa. Huomenna sitten jo aamusta hyvät syömiset ja kahvit ilman kahvipullaa. Hauskaa lauantai-iltaa teille kaikille vaan!
JOHANNA: Yllätys yllätys, tahmea alku on ollut tälläkin suunnalla. Nämä pari päivää kun on mennyt blogin tekemiseen, syömisten suunnitteluun tai oikeastaan ajatteluun. Kyllä teki niin mieli kahvipullaa tänään päivällä ja pieni pahoilainen itsessäni sai aukomaan pakastimen oven. Sulatin pienen joulumuffinsin ja huonolla omallatunnolla hotkaisin sen suuhuni kahvia juodessa. Heti perään ajattelin, ettei näin voi todellakaan jatkua vaan muutos on tapahduttava korvien välissä.
Kävin tosiaan siskon tavoin puntarilla ja minun lukema on juuri lähtöpaino eli 82,1kg. Se on kylläkin ns. positiivinen yllätys, ettei joulusuklaat ja muut syömiset ole nostaneet painoa syksyisestä. Ei se kuitenkaan ole imetyksestä huolimatta laskenut, joten muutama raskauskilo on vielä tästä toisesta raskaudesta jäljellä. Välillä olen itseä soimannut koska ensimmäisen raskauden kilot lähti kuukaudessa. Silloin kun malttoi jättää herkut vähemmälle. Kotiäitinä on tullut kuitenkin nautittua enemmän penkkiurheilua ja mässyä kuin liikuntaa ja terveellistä syömistä.
Kauppareissuun suuntaan minäkin huomenna. Salaattiainekset, hedelmäpiltit, raejuusto ja soppa jos toinenkin lähtevät mukaan. Aamuisin alan syömään puuroa esikoisen kanssa. Päiväunet käytän hyväkseni silloin kun se on mahdollista ja treenaan "uudella" crosstrainerillamme. Sain ihanalta naapuriltamme iltakahvilla vinkin, että aamulla ennen aamupalaa kannattaisi treenata 20-30 minuuttia. On kuulemma tehokkain vaikutus. Johan lähtee läski palamaan ja tämä tyttö pienenemään!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
ruusut/risut